28.4.2023, Käännös, alkuperäinen teksti: Malin Wikström

Kun Söderlångvik avaa ovensa talven jälkeen, kävijöitä odottaa paljon uutta. Tilalla on uusi toimitusjohtaja Annika Jansson ja uusi ravintoloitsija Sami Tallberg. Ruokalistaa maistaneet vieraat eivät säästele kehuja.

Kun nousemme autosta Söderlångvikissa, ensimmäinen asia, joka tulee minulle ja valokuvaajalle vastaan, on lintujen viserrys ja vasaran äänet. Olemme ajaneet Helsingistä Kemiönsaaren Dragsfjärdissä sijaitsevaan Söderlångvikiin ilman taukoa, ja kahden ja puolen tunnin autossa istumisen jälkeen on mukava venytellä jalkoja. Kevätaurinko on lämmin, ja kontrasti hektiseen kaupunkielämään on tuntuva. Täällä voi hengittää.

Kun käymme kartanolla, sesongin alkuun on reilu viikko, ja ravintolan sisällä ja ulkopuolella vallitsee freneettinen toiminta. Ulkona puutarhatyöntekijät haravoivat pihaa, ja mönkijä ja traktori kulkevat ohi – kaikilla on tähtäimessä, että tila on valmis vieraiden saapuessa. Sisällä ravintolassa tarjoilijat valmistelevat päivän testi-illallista Fleetwood Macin ”Go your own way” -kappaleen tahdissa. Ovesta saapuu mies asentamaan kassajärjestelmää, ja hänellekin tarjotaan kuppi kahvia viihtyisässä huoneessa.

Ravintolaa luotsaa tänä vuonna tunnettu keittiömestari Sami Tallberg, ja luomus on nimeltään Ateljé Sami Tallberg x Söderlångvik. Ravintola on remontoitu ja sisustuksen sävy on metsänvihreä; tuolit ovat sekoitus Thonet-tuoleja ja tukevia puupenkkejä. Pöydät on koristeltu luonnon kasveilla – männyn ja puolukan oksilla. Pöydän kattaukseen kuuluu eriparisia posliini- ja lasilautasia. Huomaa, että luonto on osa tätä ravintolaa.

– Söderlångvikin kartano uudisti kaiken, ja se sopii minulle hyvin koska pidän uudistamisesta ja edelläkävijänä olemisesta. Minulla on myös oma tyylini, ja nyt saan noudattaa sitä ja käyttää fantastisia raaka-aineita, sanoo Sami Tallberg.

Sami Tallbergin erikoisalaa ovat sekä villiyrtit että villit sienet, ja tämä tulee näkymään ravintolassa. Ravintolan kesäkausi on jaettu kolmeen osaan.

– Ensimmäinen osa on villiyrttien kulta-aika, joka kestää juhannukseen asti. Sitä seuraa laadukkaiden raaka-aineiden matkailusesonki, jolloin suomalaiset ovat liikkeellä ja syövät ulkona enemmän kuin muina vuodenaikoina. Kaikki ovat hyvällä tuulella ja luonto kukoistaa. Koulujen alkaessa alkaa sienikausi, joka täällä kestää syyskuun loppuun asti.

Täällä näkyy myös Sami Tallbergin ruokafilosofia, ja hänen tietämyksensä.

– Ruokafilosofiani perustuu ranskalaiseen ja italialaiseen gastronomiaan. Käytän mielelläni italialaisia makupareja. Se sopii hyvin sisustukseemme – mutkatonta ruokaa yhdistettynä pohjimmiltaan melko tyylikkääseen mutta rentoon sisustukseen.

Ravintolan lisäksi rakennuksessa on kahvila ja pieni myymälä.

– Voit tulla kahvilaan nauttimaan tartar-pihviä tai mantelileivonnaisia, ehkäpä lasillisen samppanjaa tai alkoholittoman oluen. Tai voit tulla lounaalle, joka koostuu alkuruoka-, pääruoka- ja jälkiruokavalikoimasta. Hyvällä hinta-laatusuhteella ilman hienostelua. Saat laadukasta ruokaa, joka on taitavasti valmistettua ja koostettu useista elementeistä.

Hän haluaa korostaa lounaan merkitystä.

– Minua miellyttää kovasti se, että olemme avoinna lounasaikaan. Iltaravintolan protokolla on usein niin tylsä. Kun työskentelin Lontoossa kahdeksan vuotta, lounasta syötiin juuri näin, että gastronomia ja ruokailukulttuuri eivät olleet sidoksissa vain iltaan. Rakastan sitä.

Sami Tallbergille ympäristö on tärkeä. Hän haluaa elää ilman valosaastetta ja viettää aikaa luonnossa. Sitä hän voi tehdä täällä, upeassa kartanomiljöössä.

– Ravintola ei ole pelkkä liiketoiminta kaupungissa, vaan osa koko kartanotilaa. Ravintolatoiminta voi olla melko hektistä ja siitä voi tulla helposti stressaavaa, joten tämä ympäristö luo parhaat mahdolliset olosuhteet tiimilleni. Ravintoloitsijana ja johtajana minulle on tärkeää, että tiimi voi hyvin.

Tänä päivänä järjestetään testilounas. Tämä tarkoittaa, että kutsuvieraat voivat tulla testaamaan lounasta ja antamaan palautetta. Hangosta ovat tulleet Anna Piiroinen ja Ludowica Eklund.

– Superhyvää. Tämä ruoka tekee onneliseksi ja kauniiksi, sanoo Anna Piiroinen.

– Todella hyvää ja raikasta, on Ludowica Eklundin arvio.

Piiroinen uskoo, että Söderlångvikissa vierailee tänä kesänä ruokaturisteja, sillä paikka ja Sami Tallbergin ruoka ovat ainutlaatuisia.

– Tällaista ruokaa saisi mielellään löytyä Hangostakin. 

He suunnittelevat tulevansa lounaalle uudestaan, ja Anna Piiroinen harkitsee syntymäpäivänsä viettämistä niin sanotussa Chef’s table:ssa. Se on konsepti, jossa juhlijat voivat varata illallisen studiokeittiössä. Siellä vieraat voivat kokea ”luovan hulluuden” ja kuulla Sami Tallbergin kertovan kokemuksiaan ruokamaailmasta samalla, kun hän valmistaa ruokaa yhdessä vieraiden kanssa vinyylisoittimesta soivan sopivan musiikin tahdissa.

Myös kasvihuoneviljelijät Diana ja Johan Kinos ovat kokeilleet kolmen ruokalajin lounasmenua.

– Se oli todella hyvää, liha oli erittäin mureaa.

Pariskunta kasvattaa itse tomaatteja, ja on täällä päässyt kokeilemaan uutta makuyhdistelmää – tomaattia, tervaa ja basilikaa.

– Se oli mielenkiintoista, sitä emme olleet maistaneet aikaisemmin. 

Johan Kinos toteaa, että lounastauolla ei ole aikaa kolmen ruokalajin lounaalle, mutta viikonloppuisin ja lomalla tämä konsepti toimii.

– Täällä on mahtava ilmapiiri ja tunnelma, Diana Kinos sanoo.

Ravintolan ja kahvilan kanssa samassa rakennuksessa sijaitsevasta pienestä putiikista voi ostaa kotiin vietäviä tuotteita, kuten Sami Tallbergin versio saaristolaislimpusta, villiyrttituotteita ja kotiin vietäviä ruokatarvikkeita, kuten roseebalsamicoa, risottoriisiä, kahvia ja oliiviöljyä.

Kuten kaikilla muillakin kartanotilalla, myös tilanhoitaja Micke Jensenillä, joka työskentelee Söderlångvikissä jo yhdettätoista vuotta, on kiireiset ajat. Hän kiirehtii ensin ravintolaan ja seuraavaksi on vuorossa keskustelu Amos Andersonin autotallin laajennuksesta, jossa jäätelöbaaria laajennetaan hieman tänä vuonna.

– Jäätelöbaari avattiin viime vuonna samaan aikaan, kun lanseerasimme oman jäätelöbrändimme, Söderlångvik Glassin. Nyt olemme laajentamassa autotallia saadaksemme hieman lisää tilaa. Olemme myös ensimmäistä kertaa mehustaneet omenamme itse. Aiemmin meillä oli alihankkija, joka hoiti sen. Rakensimme omenavaraston Tolfsnäsin tilalle, ja sen ansiosta voimme säilyttää omenat vähähappisissa ULO-varastoissa, mikä pidentää niiden säilyvyyttä ja pitää ne tuoreina seuraavaan kevääseen asti.

Ahvenanmaalla ja Euroopassa on ollut tällaisia säilytystiloja jo pitkään, mutta Manner-Suomessa ne eivät ole kovin yleisiä – Söderlångvik on nyt toinen Manner-Suomen tuottaja, jolla on tällainen varasto. Uusi varasto lyhentää kuljetusmatkoja merkittävästi.

Micke Jensen vastaa omenatarhoista, kiinteistöistä ja 7000 hehtaarin metsästä. Sielläkin tapahtuu. Söderlångvikillä on uusi metsästrategia, joka ulottuu parikymmentä vuotta eteenpäin. Metsää on tarkoitus hoitaa mahdollisimman kestävästi, ja siihen sisältyy pitkä lista toimenpiteitä. Osaa metsästä hoidetaan muun muassa jatkuvapeitteisen metsäkasvatuksen periaatteella, eli aluskasvillisuutta jätetään jonkin verran eikä metsää hakata niin, että maa muuttuu täysin paljaaksi. Myös kosteikkoja ollaan luomassa, mikä kiehtoo tilan uutta toimitusjohtajaa Annika Janssonia.

– Se on hyvin jännittävä hanke. Haluaisin oppia lisää metsästä ja metsänhoidosta, vaikka meillä on ammattilaisia, jotka tekevät sitä. Haluan kuitenkin saada ihmiset ulos luontoon.

Hän haluaa tehdä tämän eri tavoin. Yksi niistä on markkinoida tilan vaellusreittejä ja saada ihmiset käymään niillä.

– Syyskuussa meillä on tarkoitus järjestää opastettuja kävelyretkiä kahtena lauantaina. Silloin ihmiset, jotka eivät ehkä muuten lähde luontoon, voivat tulla mukaan, ja meillä on asiantuntija, joka voi kertoa kaikesta, mitä matkan varrella näkyy.

Vaellusreittien opastusta kehitetään.

– Tässä olen saanut apua henkilökunnalta, ja olen siitä kiitollinen. He ovat ideoineet ja sanoneet esimerkiksi, että voisimme kertoa enemmän eläimistä ja luonnosta. Toinen vinkki on kertoa ihmisille, mitä perennoja puistossa on, jotta puisto kehittyy ja kävijät oppivat enemmän siitä, mitä he siellä näkevät.

Annika Jansson aloitti työt Söderlångvikissä kuukausi sitten, ja hän on jo jättänyt jälkensä organisaatioon.

– Olen alkanut valmistella Lux Söderlångvik -valofestivaalia, ja odotan innolla, että voimme tuoda valoa pimeyteen marraskuussa ja sen jälkeen. Se on hyvin jännittävää.

Hän luettelee lisää uutisia.

– Järjestämme myös kirjailijavierailuja, Anna-Lena Laurén on jo varattu.

Tilan oma suoramyynti muuttaa Amos Andersonin autotalliin, jossa sijaitsee jäätelöbaari.

Annika Jansson on myös varmistanut, että suihkulähde suihkuttaa vettä tänä kesänä, viime kesänä se ei onnistunut.

– Sillä on wow-efekti tänne saapuvien iloksi, ja sen on toimittava.

Annika Jansson toteaa, että Amos Anderson piti glitteristä ja glamourista, ja hän haluaa hyödyntää sitä.

– Amokselle kaikessa piti olla vähän extraa. Kävijöiden toiveiden mukaan keskitymme parkkipaikkojen luona oleviin käymälöihin – ne ovat erittäin tärkeitä kokonaiskokemuksen kannalta. Haluaisin tuoda mukaan Amosin rakkauden glamouriin, ja mielestäni siellä voisi olla peilejä ja tapetteja, jotka ovat hieman ylellisiä. Kävijän matka kartanotilalla alkaa sieltä, kun hän nousee bussista tai autosta ehkä pitkän matkan jälkeen.

– Kaikkialla pitää olla siistiä ja puhdasta, hyvin haravoitu, eikä roskia saa näkyä, hän jatkaa. Tänä vuonna tavoitteena on tavoittaa vanhojen kävijäryhmien lisäksi uusia ryhmiä, ja se vaatii uusia ideoita.

– Olen kutsunut sosiaalisen median vaikuttajia tänne ja puhumaan tästä paikasta. Se on keino tavoittaa täysin uusia yleisöjä. Myös omat sosiaalisen median kanavamme tulevat olemaan hyvin aktiivisia, ja alamme tehdä pieniä lyhyitä videoita verkkosivuillemme, vähän niin kuin opstuksia.

Myös muita markkinointikanavia, kuten uutiskirjeitä, hyödynnetään. Annika Janssonilta ei puutu ideoita tulevaisuutta varten, hän suorastaan pulppuaa niitä. 

– Toivon, että voimme ensi kesänä aloittaa täällä mielenkiintoisia yhteiskunnallisia keskusteluja. Ne järjestettäisiin kerran kesässä, ja ne houkuttelisivat yleisöä, joka ei halua vain tulla katsomaan puutarhaa tai vierailla museossa.

Hyppäämme Annika Janssonin autoon ja ajamme hieman kauemmas kartanolta taloon, jossa uusi toimitusjohtaja asuu väliaikaisesti perheensä kanssa. Matkalla hän osoittaa retkeilyreittejä, kosteikon ja tien laavulle. Talon luona on laituri, josta on näkymät lahdelle. Annika Janssonille tämä ympäristö – luonto ja metsä – on paikka, jossa hän viihtyy parhaiten.

– Eilen seisoin täällä laiturilla heittovavan kanssa pitkän päivän jälkeen, ja se oli niin mukavaa. 

Tästä on tullut tapani rentoutua.

Muutamaa päivää aiemmin Janssonin pariskunta oli laskenut verkot ja saanut hyvän saaliin.

– Yksi hauki, kahdeksan siikaa ja yksi ahven. Se oli nautinto vailla vertaa. Olen syönyt savustettua siikaa jo päiviä. Taustaani Martta-liikkeen parissa viitaten nostan enemmän kun mielelläni särkeä ja lahnaa, joita Martat kutsuvat älykkäiksi kaloiksi, ”smartfisk”, ja teen niistä cevicheä. Se on erittäin maukasta.

Vastapainoksi luonnon hiljaisuuteen Annika Jansson on juuri käynyt Helsingissä hakemassa inspiraatiota Ritarihuoneen puutarhanäyttelystä.

Hänen innostuksensa ja energisyytensä uutta sesonkia kohtaan on käsin kosketeltavissa. Se voi olla tarpeen, kun otetaan huomioon kaikki ne asiat, jotka on tehtävä ennen kuin vieraita saapuu sankoin joukoin. Nyt on enää vähän aikaa, ennen kuin kaikki on valmista ja juuri niin upeaa, että itse Amos Anderson olisi vieraana viihtynyt.

Käännös artikkelista Nu öppnar säsongen på Söderlångvik med ny krögare: “Maten gör en lycklig och vacker”. Alkuperäinen teksti: Malin Wikström