Jo muutama vuosi ennen Söderlångvikin hankintaa Amos osti Kemiönsaarella sijaitsevan Tolfsnäsin tilan (1922) sekä Paraisten ulkopuolella sijaitsevan Atun tilan (1926). Hän koki tilat mahdollisuutena harjoittaa teollista toimintaa. Tilojen toimintaan sisältyi maa- ja metsätaloutta sekä karjanhoitoa, ja Attu tuli tunnetuksi erityisesti sahalaitoksensa vuoksi. Sodan jälkeen Amosta kritisoitiin, sillä hän oli muuntanut maitaan Söderlångvikissa omenaviljelyksiksi, välttääkseen maidensa laajat pakkolunastukset ja luovutuksen Karjalan evakoille. Amos kuitenkin työllisti evakoita ja myös hänen maitaan luovutettiin Atussa useita satoja hehtaareita. Lisäksi Amos oli tukenut Kemiönsaarella vapaaehtoista asuttamisohjelmaa ja varattoman väestön pienviljelymahdollisuuksia jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
