11.10.2021

Ansvedjassa Kemiönsaarella autetaan erityisesti suojeltavaa kalliosinisiipeä

Elokuun lopussa poistettiin vesakkoa ja oksia noin puolen hehtaarin alueelta. Alueen aitaus on tällä hetkellä käynnissä. Näillä toimenpiteillä ELY-keskus pyrkii edesauttamaan kooltaan kalliosinisiiven elinympäristön säilyminen. Kalliosinisiipi on noin 2,5 cm mittainen päiväperhonen. Aidoituksella pyritään ensisijaisesti estää peuraeläinten liikkuminen alueella, jossa kasvaa peurojen suosimaa ja perhosen toukkien ravintokasvina toimivaa maksaruohoa.

Viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana kalliosinisiiven populaatio on Suomessa radikaalisesti laskenut. Perhonen esiintyy useimmiten kuivilla kalliokedoilla ja etelän tai lounaan suuntaisilla rinteillä. Perhonen laskee munansa maksaruohon lehdille ja toukka käyttää maksaruohoa isäntäkasvina.

-Peurat pitävät maksaruohosta ja sen seurauksena kalliosinisiipi on uhattu. Maksaruoho ei pysty kasvamaan varjossa, joten umpeen kasvaminen on toinen uhka kalliosinisiiville, sanoo suunnittelija Charlotta Berlin Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.

Kalliosinisiipi on harvoin näkyvillä

Niin kuin perhosen nimi kertoo sen siipien yläpinnat ovat siniset ja alapinnat ovat vaaleampia. Perhonen on aktiivinen päivisin, mutta vain lyhyitä hetkiä. Aurinkoisen päivänä touko-kesäkuussa on pienellä onnella mahdollista nähdä lentävä kalliosinisiipi. Perhonen elää ainoastaan pari viikkoa. Kalliosinisiipi leviää ainoastaan lentämällä, mutta kykenee ainoastaan lyhyisiin siirtymisiin ja uusia populaatioita syntyy harvoin.

Suomessa havainnoidaan vain kymmenkunta kalliosinisiipeä vuodessa ja esiintymät ovat laskeneet huomattavasti. Kalliosinisiipi rauhoitettiin suomessa 1989 ja on yksi suomen neljästä rauhoitetusta sinisiivestä. Perhonen kuuluu kansainvälisiin vastuulajeihin ja perhosen elinympäristön tuhoaminen on kielletty.

– Haluamme että kalliosinisiipi löytyy myös tulevaisuudessa Pohjois-Euroopasta. Nämä käytännön toimenpiteet ovat pieni osa suuremmasta kokonaisuudesta biologisen monimuotoisuuden suojaamiseksi, täydentää Berlin.

Söderlångvikin kartano omistaa maa-alueen, missä kalliosinisiipeä esiintyy. On kartanon edun mukaista tehdä yhteistyötä eri organisaatioiden kanssa.

– On jännittävää, että kalliosinisiipi on löytynyt juuri täältä. Mielellämme olemme mukana tässä tärkeässä työssä ja toivomme, että perhosilla on toimenpiteiden jälkeen paremmat elinolosuhteet, sanoo Siv Vesterlund-Karlsson, Söderlångvikin kartanon metsävastaava.

Liikkumista työmailla on vältettävä, mutta jos on tarvetta kulkea työssä olevan koneen ohi, on tärkeää varmistaa, että kuski on huomannut sinut.

– Katsekontakti ja tervehtiminen varmistaa, että molemmat ovat tietoisia toistensa aikeista.

Kysymyksiin vastaa: Charlotta Berlin, puh. 050-3806169 och Siv Vesterlund-Karlsson, puh. 044-7257570