Söderlångvikin museo on Söderlångvikin kartanon päärakennuksessa toimiva taide- ja henkilöhistoriallinen museo. Museo avattiin yleisölle vuonna 1965 Amos Andersonin (1878–1961) toivomuksen mukaisesti. Päärakennus peruskorjattiin vuosina 2018–2021, jolloin sisätilat entisöitiin alkuperäiseen 1930-luvun asuunsa. Söderlångvikin sisustuksen yleissävy on klassinen, huonekalut ovat sekä antiikkia että myöhemmin tehtyjä tyylihuonekaluja. Suurin osa Amos Andersonin kirjastosta on Söderlångvikin kartanossa. Osa kirjastosta on hänen Helsingin asunnossaan, joka avattiin yleisölle Amos Andersonin kotimuseona maaliskuussa 2023.

Söderlångvikin kartanon perusnäyttelyssä on taidetta Föreningen Konstsamfundetin kokoelmista. Esillä on valikoima pääasiassa suomalaista taidetta vuodesta 1900 vuoteen 1950.

Päärakennuksen sisätilat ovat monella tavalla erityislaatuiset. Ensimmäisenä kävijä kohtaa museon sisääntuloaulassa Juho Rissasen äskettäin restauroidun Bretagne-Madonnan. Ns. Biljardihuonetta hallitsee sohvaryhmä, jonka alun perin piti tulla Suomen ensimmäisen kuninkaan, Hessenin prinssi Friedrich Karlin käyttöön. Isoon ruokasaliin mahtuu 34 päivällisvierasta, ja kellarin kätköissä on pieni yksityinen elokuvakatsomo.  

Museo järjestää vuosittain yhden tai useamman aikalaistaiteen erikoisnäyttelyn. Erikoislaatuisin nähtävyys on kuitenkin museon ulkopuolella: Amos Anderssonin autotallin seinää koristaa neljä naishahmoista pilaria eli karyatidia, jotka alun perin olivat osa 1866 rakennetun Svenska Teaternin julkisivua. Karyatidit siirrettiin talteen teatterin remontin alta 1930-luvulla.  

Tervetuloa tutustumaan Amos Andersonin vaikuttavaan elämään ja mittavaan taidekokoelmaan sekä vaihtuviin taidenäyttelyihimme! Olemme avoinna toukokuusta syyskuuhun joka päivä klo 11-17, poikkeuksena juhannus jolloin olemme suljettu.

Voit lukea lisää Amos Andersonista osoitteessa amoshem.fi. 

Museon pääsymaksut ja aukioloajat

Ryhmävaraukset

Vuoden näyttely:
Emma Helle – Kesävieraat

Söderlångvikin museon tämän vuoden taiteilija on kuvanveistäjä Emma Helle. Näyttely on saanut nimensä Kesävieraat-nimisestä veistoksesta. Siinä nojatuolissa huolettomana loikoileva henkilö on saanut seurakseen viereiseen puuhun muuttaneen iloisen joukon erilaisia eläimiä, eräänlaisia kesäasukkaita. Myös Emma Helteen veistokset ovat muuttaneet kesän ajaksi Söderlångvikiin siirtyäkseen taas muille maille syksyn tullen.

Museorakennuksessa on esillä 14 savesta tai puusta tehtyä veistosta. Teokset sulautuvat kotimuseon sisustukseen, mutta samalla ne värikkyydellään ja puhuttelevuudellaan ponnahtavat esille kommentoimaan miljöön esineistöä ja taidetta. Näytteillä on myös sarja Pariisissa vuonna 2017 syntyneitä luonnosmaisia laveerauksia ja guasseja, joissa aiheena muun muassa Notre-Damen

arkkitehtuuri ja Musée de Clunyn keskiaikainen esineistö. Lisäksi museorakennusta ympäröivän puutarhan kukkapenkeistä tarkkasilmäinen löytää mullasta kohoavia keraamisia alruunoita.

Emma Helteen keraamisten teosten määräävinä piirteinä ovat vivahteikkaat lasitukset, kultavärin häpeämätön käyttö ja reipas liikevaikutelma. Niiden elämänmyönteisyydessä on yhtymäkohtia muun muassa rokokoon rönsyilevään ylenpalttisuuteen. Aiheensa Helle lainaa taidehistoriasta ja myyteistä, välillä teoksia leimaa ujostelematon seksuaalisuus ja huumori, mutta kaikki on ilmaistu hienostuneesti ja silmää hivelevästi. Emma Helteen taide ei takuulla jätä ketään kylmäksi.

Museon yleisöopastukset

Kaikki vierailijat saavat pääsymaksuun sisältyvän lyhyen 15 minuutin esittelyn seuraavina aikoina:

1.7-11.8.2024 joka päivä klo 14.00 ruotsiksi ja klo 15.00 suomeksi.

2.5-30.6.2024 ja 12.8-30.9.2024 la & su klo 14.00 ruotsiksi ja klo 15.00 suomeksi.

Kaikkina aikoina kävijät voivat tutustua näyttelyyn painetun galleriaoppaan ja ääniopastuksen avulla.

Valokuvanäyttely ravintolassa

Niclas Warius: Vanitas Chimitoensis

Teossarja Vanitas Chimitoensis syntyi siitä, kun valokuvaaja Niclas Warius (s. 1972) etsi liikemiehenä ja taidemesenaattina tunnetun Amos Andersonin (1878–1961) henkeä tämän entisessä kesäkartanossaan Söderlångvikissa Kemiönsaarella syksyllä 2018. Paikka, joka oli juuri sulkenut ovensa yleisöltä kolme vuotta kestävän remontin tieltä, oli huonossa ja kuluneessa kunnossa. Warius kolusi ullakoita ja kellareita etsiessään merkkejä ja johtolankoja, esineitä ja tunnelmia asetelmiaan varten. Taiteilijan mielikuvituksen avulla niistä syntyi vangitsevan salamyhkäisiä töitä, joissa loiston ja fasadien sijaan nähdään jotain hieman eriskummallista ja nyrjähtänyttä. Kuvien tunnelma on hiljainen, melankolinen ja nostalginen, aika on niissä pysähtynyt. Emme oikein tiedä missä vuosikymmenessä liikumme.

Sarjan symboliset asetelmat kuuluvat Niclas Wariuksen vanitas-aiheiseen tuotantoon, joka on ollut esillä taiteilijan useissa näyttelyissä Suomessa ja Ruotsissa. Maallisen rikkauden katoavaisuudesta kertovat vanitas-maalaukset olivat suosittuja etenkin 1600-luvun Alankomaissa. 

Niclas Wariuksen näyttely Vanitas Chimitoensis oli esillä Söderlångvikin Café Vivanissa kesällä 2019. Sarjan kahdeksasta työstä on seitsemän pysyvästi esillä tilan ravintolassa.

Puisto

Päärakennuksesta avautuu kaunis näkymä puutarhaan, jonka Paul Olsson suunnitteli 1930-luvun lopulla. Tuolta ajalta on peräisin muun muassa avaimenmuotoinen allas suihkulähteineen. Vuosien varrella puisto on käynyt läpi useita muutoksia, mutta pyrkimyksenä on säilyttää osia alkuperäisestä suunnitelmasta. Monet suuren nurmialueen puista ovat Amos Andersonin vieraiden istuttamia. Kartanon kunnostusprojektin yhteydessä vuosina 2019–2021 myös puisto palautettiin aiempaan loistoonsa.

Lux Söderlångvikin aikana marras-joulukuussa 2024 puistoa koristaa valotaide.