Olemme STF polulla!

Lue lisää Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelmasta ja miten polku johtaa STF-sertifikaattiin täältä.

Ympäristö- ja vastuullisuusajattelu on olennainen osa Söderlångvikin toimintaa. Se näkyy niin metsänhoidossa ja omenanviljelyssä kuin matkailuelinkeinossa ja yhteiskuntasuhteissa. 

---

---

Puisto ja kartano

Söderlångvikin rakennuksia lämmitetään pääosin omasta metsästä saatavalla hakkeella. Söderlångvikissa on myös aurinkopaneelit, joiden teho on 93 kWp.

Puiston oksat, risut ja lehdet kerätään ja viedään reuna-alueille, missä ne toimivat hyönteishotelleina lahotessaan. Biologisen monimuotoisuuden edistämiseksi puiston nurmikkoa leikataan niin, että erilaisille kasveille ja yrteille jää tilaa kasvaa.

Omenaviljelmä

Omenaviljelmillä noudatetaan IP-viljelyn (IPM) periaatteita ja tilalla on Laatutarha-sertifiointi. Laatutarha-ohjeistus on suomalaisen puutarhatuotannon yhteinen toimintamalli, jonka tavoitteena on varmistaa tuotteiden turvallisuus, tuotannon mahdollisimman vähäinen ympäristökuormitus sekä hyvät työolosuhteet työntekijöille.

Leikkauksessa käytetään sähkösaksia, ja puistossa sekä omenaviljelmillä liikutaan sähkökäyttöisillä golfautoilla.

Kestävyysprojekti

Stormossenin ennallistaminen Långsidanilla

Osana Söderlångvikin kartanon työtä biologisen monimuotoisuuden lisäämiseksi Dragsfjärdissä sijaitseva Stormossen on ennallistettu. Noin kahdeksan hehtaarin laajuinen alue oli vanhojen ilmakuvien perusteella vielä 1950-luvulla avointa turvemaata. 1980-luvulla alueelle kaivettiin 60–120 cm syviä ojia, jotka suurelta osin kuivattivat Stormossenin. Enimmäkseen männystä ja yksittäisistä koivuista koostuva puusto alkoi vähitellen kasvaa, ja turvekerros oheni.

Ennen ennallistamista vanhat ojat johtivat yhä vettä pois alueelta. Ojitus ei kuitenkaan ollut niin voimakasta, että puusto olisi kasvanut merkittävästi. Arvioiden mukaan turvemaa on ollut suurelta osin koskematon ojituksen jälkeen. Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa Stormossenille laadittiin ennallistamissuunnitelma. Suuri osa puustosta poistettiin, ja vettä johtavat ojat tukittiin vuoden 2025 lopulla. Pääojan tukkiminen toteutettiin viiden metrin välein oksaisilla puilla ja ojan reunoilta saadulla aineksella.

• Kestää vuosikymmeniä ennen kuin turvekerrokset palautuvat. Ojien tukkimisen myötä vedenpinta nousee noin puoli metriä, kertoo Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Roosa Kemppi.

Stormossenin sammalet inventoidaan tulevan kesän aikana. Tämän jälkeen aluetta seurataan muutaman vuoden välein, jotta nähdään, mitkä kasvilajit palaavat alueelle. Mikäli vedenpinta ei nouse riittävästi jo tehtyjen toimenpiteiden ansiosta, myös pienempiä veden poisjohtavia ojia tukitaan seuraavana vuonna.

• Kitukasvuiset männyt kuuluvat tämänkaltaiselle turvemaalle, mutta oli tärkeää poistaa hallitseva puusto, sillä puut sitovat myös vettä.

Helmi-elinympäristöohjelma on maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön yhteinen ohjelma. Ennallistamis- ja hoitotoimenpiteet kohdennetaan siten, että niiden vaikuttavuus olisi mahdollisimman suuri.

Kuva: Siv Vesterlund-Karlsson

Söderbyträskin ennallistaminen

Söderbyträsk ennallistetaan vuoden 2026 aikana yhteistyössä Metsistä mereen -hankkeen kanssa. Metsistä mereen -hanke on Valonian / Varsinais-Suomen liiton, Baltic Sea Action Groupin, Kemiönsaaren kunnan ja Söderlångvikin kartanon yhteinen hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa metsätalouden vesiensuojelua Saaristomeren valuma-alueella. Hanke edistää laaja-alaisesti ja tutkimustietoon perustuen metsätalouden vesiensuojelua Varsinais-Suomessa ja vähentää vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta.

Noin 5 hehtaarin kokoinen alue on kuivattu ojittamalla 1950-luvun jälkeen. Alueella oli lampi ennen ojitusta ja räjäytystöitä.

Alueen reunoilta on talven aikana poistettu havupuita näkyvyyden parantamiseksi. Lintujen pesimäkauden jälkeen ojat tukitaan, jolloin vedenpinta alueella nousee. Ennallistaminen parantaa vedenlaadun lisäksi myös luonnon monimuotoisuutta. Hankkeen aikana vedenlaatua mitataan vähintään kahden vuoden ajan sekä alueelle tulevasta että sieltä lähtevästä vedestä.

Metsistä mereen -hankkeen puitteissa järjestetään koulutustilaisuuksia sekä metsänomistajille että metsäalan ammattilaisille. Söderbyträsk toimii esimerkkikohteena ennallistamisesta ja vesiensuojelutoimenpiteistä.

Kuva: Mats Nurmio

Söderlångvikin haukikosteikko

Söderlångvikin haukikosteikko toimii luontopohjaisena ratkaisuna, joka vahvistaa rannikon biologista monimuotoisuutta. Rantavyöhykkeelle rakennettu kosteikko luo uusia hauen kutupaikkoja ja tarjoaa suojaisan kasvuympäristön poikasille.

Alue toimii myös oppimisympäristönä, jossa lisätään tietoa luontopohjaisten ratkaisujen vaikutuksista ja vesistöjen merkityksestä. Söderlångvikin haukikosteikon suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta vastaa Turun ammattikorkeakoulu osana Supported by Nature -hanketta yhteistyössä maanomistajan kanssa. Kosteikon ympärillä on yhteensä neljä opastaulua, joissa voit tutustua tarkemmin kosteikon toimintaan ja sen eliöstöön.

Kosteikkojen rakentaminen

Kuva: Turun AMK