Taidenäyttelyt
Lassieta alkoi yhtäkkiä naurattaa – OP Pohjolan Taidesäätiön kokoelmat
1.5.–30.9. ja 14.11-16.12.2026
Vapunpäivänä 1.5.2026 Söderlångvikin museossa avautuu OP Pohjolan Taidesäätiön kokoelmia esittelevä näyttely, joka on saanut nimensä taiteilija Erkki Mykrän riemastuttavasta pienoisveistoksesta Lassieta alkoi yhtäkkiä naurattaa (1982).
OP Pohjolan Taidesäätiö, valokuva: Stella Ojala
Näyttely sijoittuu viiteen saliin museon alakerrassa, ja esillä on maalauksia, veistoksia ja grafiikkaa keskeisiltä suomalaisilta taiteilijoilta. Varhaisin mukaan valittu työ on Unto Koistisen maalaus Hannu vuodelta 1957 ja tuorein Heimo Suntion installaatio Piirtäjä vuodelta 2016. Tähän aikahaitariin mahtuu noin 60 työtä, joista valtaosa on 1980- ja 1990-luvulta.
Näyttelyyn on koottu OP Pohjolan kokoelmista harkiten poimittuja, taiteellisesti ja sisältönsä puolesta puhuttelevia töitä, joiden esillepanossa on pyritty myötäilemään museosalien luonnetta ja mittasuhteita. Avaraan salonkiin on koottu abstraktia taidetta, jolla on ollut vankka jalansija suomalaisessa modernismissa. Mukana ovat mm. vahvat tekijät Matti Kujasalo, Juhana Blomstedt, Mari Rantanen ja Kain Tapper. Isossa ruokasalissa puolestaan nähdään valikoiman kookkaampia teoksia, kuten Kaj Stenvallin varhainen työläiskuvaus Lopputili, Esko Tirrosen Tuulessa, Raimo Aarraksen hehkuva Uimaranta, Paul Osipowin Raunioita, Grez-sur-Loing, sekä Ann Sundholmin riemukas grafiikansarja eläinten kuvioinneista. Pienimmissä saleissa tunnelma on intiimimpi mm. Marjukka Paunilan, Katarina Reuterin, Markku Keräsen ja Marjatta Hanhijoen teosten myötä. Jokaiseen saliin on sijoitettu myös veistoksia, tekijöinään mm. kuvanveistäjät Minna Tuominen, Miina Äkkijyrkkä, Laila Pullinen, Kari Huhtamo ja Pauno Pohjolainen.
OP Pohjolan Taidesäätiöllä ja Amos Andersonin rahastolla on läheiset suhteet, ja molemmat myös kuuluvat kokoelmillaan Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistys ry:hyn. Söderlångvikin museon näyttely tarjoaa yleisölle mahdollisuuden tutustua taiteeseen, jota on harvoin julkisesti esillä, varsinkaan näin laajassa mittakaavassa. Näyttelyä kootessa saattoi ihastella, kuinka korkeatasoinen ja monipuolinen OP Pohjolan Taidesäätiön kokoelma on, heijastellessaan Suomen taidehistoriaa koko sen alueellisessa ja tyylillisessä rikkaudessa.
Ensi vuonna 40 vuotta täyttävä OP Pohjolan Taidesäätiö on yleishyödyllinen säätiö, jonka tarkoituksena on edistää sävel- ja kuvataidetta. Säätiön kokoelmaan kuuluu noin 1500 taideteosta, joiden ohella se hallinnoi noin tuhattaviittäsataa OP Pohjolaan kuuluvan yhteisön taideteosta, teosten aikahaarukan ulottuessa 1800-luvun puolivälistä aina nykypäivään. Säätiöllä on myös yleisölle avoin taidegalleria OP Vallilan toimitalossa, gallerian näyttelyiden vaihtuessa noin kerran vuodessa.
Näyttelyn aikana Söderlångvikin museon muissa huoneissa on esillä valikoima 1900-luvun ensimmäiselle puoliskolle ajoittuvaa suomalaista taidetta Amos Andersonin rahaston kokoelmista.
Kuva Kaj Martin
Kuva Kaj Martin
Sammaljätit
Neljä valtavaa, hohtavan vihreää hahmoa on juurtunut Öruddenin metsikköön Söderlångviksissa. Lue lisää Sammaljäteistä.
Menneet näyttelyt
Sammaljätit & Valveuni ja muita kertomuksia
2.5.–14.12.2025
Söderlångvikin kartanon vuoden 2025 näyttely kutsui kävijät Kim Simonssonin mielikuvitukselliseen maailmaan. Se koostui sammaljättien metsiköstä sekä kolmisenkymmenen veistoksen kokonaisuudesta, joka valloitti paitsi museon ja sen puutarhan, myös pienen huoneen Söderlångvikin kartanon ravintolassa.
Näyttelyn valmistelut alkoivat vuonna 2023, kun neljälle sammaljättiläiselle etsittiin sopivaa metsää, johon he voisivat muuttaa oltuaan esillä Ranskan Lillessä kaupungin taidefestivaalin aikana. Helsingissä, Lasipalatsin aukiolla vietetyn kesän jälkeen he palasivat vihdoin pysyvästi luontaiseen elinympäristöönsä, jossa he toivon mukaan sammaloituvat ajan myötä ihan oikeasti. Innoissaan metsän jälleennäkemisestä he laulavat lauluaan neljä kertaa päivässä: auringonnousun ja auringonlaskun aikaan, sekä kello 12 ja 15. Omintakeisen musiikin on säveltänyt Perttu Haapanen. Lue lisää Sammaljäteistä.
Museoon astuessasi kohtasit ensimmäisenä sysimustan jättiläisen nimeltään Valveuni. Hän kohosi ensimmäisen salin uusgoottilaisen pöydän ylle ja osoitti, miten saumattomasti veistokset löysivät paikkansa museon eri saleissa ja huoneissa. Taiteilija loi jokaiselle teokselle omat tarinansa, joissa lapsen katse, mielikuvitus sekä suhde luontoon ja kasvillisuuteen ovat toistuvia teemoja.
Kim Simonssonin taiteen keskiössä ovat jo pitkään olleet lapset ja eläimet – niin myös tässä näyttelyssä. Suurin osa veistoksista ovat lapsia, jotka kansoittavat kartanoa omilla ehdoillaan: yksi leikkaa hiuksiaan, toiset ovat löytäneet oman kolonsa biljardipöydän alta tai kaalinlehdistä tehdystä pesästä, ja muutama veistos on asettunut sängylle tai takanreunukselle.
Monet taideteoksista istuivat saumattomasti Söderlångvikin arvokkaaseen ilmapiiriin niiden kullattujen tai pronssimaisesti hohtavien pintojensa, välillä myös antiikista lainatun estetiikkaansa ansiosta. Toiset taas nousivat esiin vihreinä, silmiinpistävinä kontrasteina, jotka muuttivat läsnäolollaan huoneiden tunnelman. Ruokasali sai kohtalokkaan sävyn pitkän pöydän päälle aseteltujen mattamustien siluettimaisten veistosten myötä, ja neljän lapsihahmon pilkkopimeät katseet tekivät autokuljettajan huoneesta melkein pelottavan.
Valokuvanäyttely ravintolassa
Jussi Tiainen Amos Krogissa
Jussi Tiaisen (s. 1954) tunnetaan parhaiten huomattavana arkkitehtuurivalokuvaajana. 2010-luvun puolivälissä hän ikuisti silloisen Amos Andersonin taidemuseon interiöörejä Helsingissä. Tuloksena oli 36 valokuvaa, jotka olivat vuonna 2015 esillä Amos Andersonin taidemuseossa, ja jotka taitelija sittemmin lahjoitti Föreningen Konstsamfundetille.
Jussi Tiainen lähestyy taloa yllättävistä kulmista ja vangitsee valokuviinsa sen kiehtovia detaljeja aina kellarista vinttikerrokseen asti. Kuvat rakentavat palapelin lailla pienten yksityiskohtien kautta suurta kokonaiskuvaa niistä moninaisista maailmoista ja ajallisista kerrostumista, joita yhden talon sisään voi mahtua. Porraskaiteiden kaaret, tyhjät salit ja väärinpäin muuratut tiilet nousevat esiin taideteosten varjosta. Suuren kattoikkunan säntillistä valkeaa ruudukkoa rikkoo valaisinrivi, toisaalla kultakuvioinen tapetti toistaa antiikkipeilin kehyksen sävyä. Välillä hyvinkin abstraktien ja maalaustaiteeseen vertautuvien kuvien hahmottaminen saattaa ottaa aikansa, ja arkiset yksityiskohdat näyttävätkin yhtäkkiä toisenlaisilta, vierailta ja samalla jotenkin yleispäteviltä.
Osoitteessa Yrjönkatu 27 sijaitseva, arkkitehtien Arkkitehti W.G. Palmqvistin ja Einar Sjöströmin piirtämä ja alun perin Amos Andersonille suunniteltu rakennus valmistui vuonna 1913.Sittemmin talo on tarjonnut puitteet monenlaisille aktiviteeteille. Amos Andersonin taidemuseon toiminta päättyi 52 vuoden jälkeen vuonna 2017, ja sen perillinen, lähikorttelissa sijaitseva Amos Rex avattiin 2018. Tänä päivänä rakennuksessa toimii Amos Andersonin kotimuseo sekä moni vuokralainen.
Amos Korogissa on esillä seitsemän teosta Jussi Tiaisen tunnelmallisesta sarjasta
Jussi Tiainen
Nimetön
Valokuva
Amos Andersonin rahaston kokoelmat/Amos Rex